Menneellä viikolla annoin jo läheisimmille kiitos-korttejamme. En halunnu (tuntuis hassulta laittaa "emme halunneet", koska tuota komeampaa osapuolta ei arvattavasti kamalasti tälläset pikkuasiat liikuta ;)) kovinkaan tavallisia kutsu-, saatikka kiitos-kortteja ja päädyin teettämään tarvittavan määrän kymppikokoisia kuvia valmiiksi tekstillä muokattuna. Teippailin kuvat pahville ja taakse vain allekirjotukset.
Tuo samainen teksti on kulkenu meidän mukana jo pitkän aikaa. Se on vaan niin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti